Yleinen FAQ

Muita velkasuhteeseen liittyviä kysymyksiä

Voivatko lapseni joutua velkojeni maksumiehiksi? Periytyvätkö velat?

Perilliset, eli kuolinpesän osakkaat, vastaavat vainajan veloista vain tältä jääneillä varoilla. Velat merkitään perunkirjaan, ja suoritetaan kuolinpesän varoista.

Perillinen voi joutua velkojen maksumieheksi ainoastaan, jos perunkirjoitus laiminlyödään tahallaan, siinä annetaan vääriä tietoja tai salataan tietoja.

Mitä tehdä, jos vanhempi on ostanut jotain alaikäisen lapsen nimissä, jättänyt maksamatta ja laskut ovat menneet perintään? Pitääkö laskut maksaa ja kenen?

Vanhemmalla on lapsensa huoltajana eli edunvalvojana oikeus tehdä lapsen nimissä oikeustoimia. Useimmat sopimukset syntyvät pätevästi vain, jos huoltaja on ne tehnyt tai antanut niille suostumuksensa. Sopimuksen mukaisesta saatavan maksamisesta vastaa tällöin huoltaja. Alaikäinen voi itse tehdä vain ikäänsä nähden tavanomaisia oikeustoimia, yli 15-vuotias hieman isompiakin omilla työansioillaan.

Alaikäinen ei koskaan vastaa vanhempansa nimellään tekemästä velkasitoumuksesta. Väärinkäytöksistä kannattaa ilmoittaa perintäyhtiöön. Tällaisissa tapauksissa Lindorffissa voidaan mm. velan luonteen perusteella todeta, kuka on todellinen velallinen. Jos vanhempi käyttää lapsen nimeä omiin tarkoituksiinsa, kyseessä on rikos, josta voi kääntyä myös poliisin puoleen.

Lindorffin käytäntö on, että ensimmäinen maksumuistutus tai perintäkirje lähetetään laskuttajalta saatuun asiakkaan osoitteeseen. Kokemusten mukaan ensimmäinen kirje tavoittaa hyvin velasta tosiasiassa vastuussa olevan huoltajan. Jos laskua ei ensimmäisen kirjeen jälkeen makseta ja velallinen tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella alaikäiseksi, perintää alaikäiseltä ei enää jatketa. Laskun perintää voidaan sen sijaan jatkaa velallisen huoltajalta, jos tieto huoltajasta saadaan laskuttajalta.

Käytäntö ei koske laskuja, joista 15–17 -vuotias on itse vastuussa. Näitä ovat lakisääteiset liikennevakuutukset, terveyskeskusmaksut, sähkösaatavat, vesilaskut, vuokrat sekä vahingonkorvaukset.

Voidaanko alaikäiseltä periä laskua?

Alaikäinen voi itse tehdä vain ikäänsä nähden tavanomaisia oikeustoimia. Yli 15-vuotias voi itse vastata esim. työansioillaan tietynlaisista maksuista. Tällaisia laskuja ovat lakisääteiset liikennevakuutukset, terveyskeskusmaksut, sähkösaatavat, vesilaskut, vuokrat sekä vahingonkorvaukset, ja niitä voidaan siten myös periä yli 15-vuotiailta.

Muissa tilanteissa Lindorffin käytäntö on, että ensimmäinen maksumuistutus tai perintäkirje lähetetään laskuttajalta saatuun asiakkaan osoitteeseen. Kokemusten mukaan ensimmäinen kirje tavoittaa hyvin velasta tosiasiassa vastuussa olevan huoltajan. Jos laskua ei ensimmäisen kirjeen jälkeen makseta ja velallinen tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella alaikäiseksi, perintää alaikäiseltä ei enää jatketa.

Kuinka kauan perintätoimistot voivat periä maksamattomia laskuja? Milloin velat vanhenevat?

Velkoja tai velkojan puolesta asiaa hoitava perintäyhtiö voi periä velkaa niin kauan kuin se vanhenee.

Lopullisesti yksityishenkilöiden velka vanhenee 20 vuoden kuluttua velan erääntymisestä. Jos velkoja on yksityishenkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta.

Jos velalle on haettu käräjäoikeuden velkomustuomio eli ns. ulosottoperuste, velka vanhentuu lopullisesti 15 vuoden kuluttua tuomiosta. Poikkeuksia 15 vuoden vanhentumisaikaan ovat tilanteet, joissa velkoja on yksityishenkilö tai joissa velka perustuu rikokseen. Silloin vanhentumisaika tuomiosta on 20 vuotta. Tätä velkomustuomioon perustuvaa määräaikaa voidaan pidentää käräjäoikeuden päätöksellä 10 vuodella, jos velallinen on olennaisesti hankaloittanut velkojan mahdollisuuksia saada maksuja tai on muuten toiminut sopimattomasti.

Lopullisten vanhentumisaikojen lisäksi velka voi vanhentua myös yleisten vanhentumisaikojen puitteissa. Velkoja voi kuitenkin katkaista yleisen vanhentumisajan kulumisen perintätoimenpiteellä. Käytännössä jos velallista ei lainkaan muistuteta esim. perintäkirjeellä olemassa olevasta velasta, se vanhenee 3 vuoden kuluttua maksun erääntymisestä.

Verot, lakisääteiset vakuutusmaksut sekä muut suoraan ulosottokelpoiset julkisoikeudelliset saatavat vanhenevat lopullisesti 5 vuoden kuluttua maksuunpanovuoden päättymisestä.

Voinko siirtää perinnän Lindorffista muulle perintätoimistolle?

Lindorff perii velkaa asiakkaansa, laskulla myyneen tai luottoa antaneen yrityksen tai yhteisön puolesta. Yritys on valinnut Lindorffin laskutuksen ja perinnän palvelukumppanikseen. Asiakas, jolta maksamatonta laskua peritään, ei voi siirtää asian hoitamista toiselle yhtiölle.

Takaisin
EI MERKINTÄÄ LUOTTOREKISTERIIN

Maksumuistutuksen tai maksuvaatimusten saamisesta EI seuraa merkintöjä luottotietoihin, paitsi jos kyse on maksamattomista luottokortti- tai osamaksuista. Lue lisää luottokortti- ja osamaksuista FAQ-osiossa.

MERKINTÄ LUOTTOREKISTERIIN

Maksuhäiriömerkintä seuraa maksamattomasta laskusta,

Maksuhäiriömerkintä säilyy sen asteesta riippuen kahdesta neljään vuotta. Luottotietorekisteriä pitävät Suomessa Suomen Asiakastieto Oy sekä Bisnode Finland Oy. Luottotietoyhtiöt ilmoittavat ensimmäisestä maksuhäiriömerkinnästä lähettämällä ns. ensirekisteröinti-ilmoituksen. Lue maksuhäiriömerkinnästä lisää FAQ-osiossa.

VARATTOMUUSMERKINTÄ LUOTTOTIETOREKISTERIIN

Jos ulosottoperinnässä ei löydy ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja palauttaa ulosottoasian velkojalle (varattomuuseste). Varattomuudesta seuraa maksuhäiriömerkintä luottotietorekisteriin. Velkoja voi jatkaa velan vapaaehtoista perintää maksuvaatimuskirjeillä ja lähettää velan myöhemmin uudelleen ulosottoon. Lue lisää varattomuusmerkinnästä FAQ-osiossa.