Kuka maksaa perintätoimiston käyttämisestä aiheutuvat kulut?
Laskun maksaja eli velallinen on velvollinen maksamaan maksuviivästyksestä laskuttajalle eli velkojalle aiheutuneet kulut. Oikeus perintäkulujen perimiseksi perustuu lakiin.
Perintälain mukaan velallisen on korvattava velkojalle perinnästä aiheutuneet kohtuulliset kulut, riippumatta siitä, periikö velkaa laskuttaja itse vai perintäyhtiö laskuttajan puolesta. Jos velkoja on antanut laskujensa perinnän palvelukumppanin hoidettavaksi, velalliselta ei voida veloittaa enempää kuin mitä velkoja maksaa palvelusta perintäyhtiölle.
Jos maksu jää maksamatta ja sitä joudutaan perimään asiakkaalta, kuluja syntyy mm. osoitetietojen tarkistamisesta, kirjeiden lähettämisestä, asiakkaan tavoittamisesta, asiakaspalvelusta ja asiakkaiden kanssa neuvottelemisesta, maksusuoritusten seurannasta ja käsittelystä, rekisteriotteiden hankinnasta jne.
Mikä on viivästyskorko?
Viivästyskorko alkaa juosta laskun eräpäivästä. Jos eräpäivästä ei ole sovittu etukäteen, viivästyskorkoa on maksettava, kun on kulunut 30 päivää laskun päiväyksestä. Tällöin laskussa pitää kuitenkin mainita viivästyskoron suuruus ja ajankohta, josta lukien korkoa pitää maksaa.
Yleinen viivästyskorko on Euroopan keskuspankin asettama viitekorko + 7 %. Viivästyskorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa.
Jos yleinen viivästyskorko on alempi kuin kuluttajaluotolle sovittu korko, viivästysajalta voidaan periä lainan normaalikoron suuruista viivästyskorkoa 180 päivän ajan. Sen jälkeen viivästyskorko laskee näissäkin tapauksissa yleisen viivästyskoron tasolle.
Maksuvaikeuksissa viivästyskorkoa on mahdollista sovitella sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi, painavista ja perustelluista syistä.
Mitä kuluja perinnästä syntyy?
Velalliselta perittyjen perintäkulujen määrä riippuu siitä, kuinka pitkälle perintä on edennyt sekä siitä, minkä kokoisesta ja tyyppisestä laskusta on kyse.
Kulut kasvavat edettäessä vapaaehtoisesta perinnästä (perintäkirjeet) oikeudenkäyntivaiheeseen ja mahdolliseen ulosottoon. Tutustu tarkemmin perinnän vaiheisiin Saitko perintäkirjeen -osiossa.
Kuluttajilta perittävät vapaaehtoisen perinnän kulut on määritelty laissa.
Vapaaehtoisen perinnän kulut
Kuluttajat:
Maksumuistutus:
Maksuvaatimus:
Yhdestä kirjallisesta maksuvaatimuksesta voi laskuttaa lain mukaan
Toisesta kirjallisesta maksuvaatimuksesta voi vaatia puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen lainmukaisesta enimmäismäärästä.
Vapaaehtoinen perintä yhteensä:
Saman velan vapaaehtoisesta perinnästä saa laskuttaa kuluja yhteensä
Yritykset:
Maksumuistutus:
Maksuvaatimus:
Yhdestä kirjallisesta maksuvaatimuksesta voi laskuttaa enintään:
Toisesta kirjallisesta maksuvaatimuksesta voi vaatia puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen lainmukaisesta enimmäismäärästä.
Tratta:
Tratan käyttämisestä aiheutuvina kuluina voi laskuttaa enintään:
Vapaaehtoinen perintä yhteensä:
Saman velan vapaaehtoisesta perinnästä saa laskuttaa kuluja enintään:
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäyntikulut:
Oikeudenkäyntikulujen suuruus määräytyy toisaalta velkasumman suuruuden ja toisaalta asian hoitamisen vaatiman työmäärän mukaisesti.
Oikeudenkäyntikulutaksat tarkistetaan vuosittain oikeusministeriön asetuksella. Kulut kattavat sekä avustajan palkkion että velkojalle syntyneet kulut: mm. puhelin-, postitus- ja kopiokulut.
Oikeudenkäyntikuluihin lisätään vaadittaessa velkojan tuomioistuimelle maksama oikeudenkäyntimaksu:
Yllä olevat kulut koskevat riidattomien velkomusasioiden käsittelyä. Jos velan suuruudesta tai perusteesta on kiistaa, ja asia käsitellään tuomioistuimessa normaalina riita-asiana, oikeudenkäyntikulut kasvavat mm. asianajajien palkkioiden vuoksi moninkertaisiksi.
Ulosoton kulut
Ulosotto perii velalliselta maksun jokaisesta ulosottoon suoritetusta rahamäärästä. Ns. taulukkomaksu riippuu suoritetun summan suuruudesta. Maksu veloitetaan jokaisesta palkan tai eläkkeen ulosmittauksesta tai ulosmitatun omaisuuden myynnistä saadusta kauppasummasta. Sama maksu peritään myös vapaaehtoisista suorituksista, kun velkaa lyhennetään esim. erissä ulosoton kanssa tehdyn maksusuunnitelman mukaisesti.
Ulosoton taulukkomaksut:
ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/ulosottomaksut
Onko laissa määritelty yläraja perintäkuluille?
Kyllä. Perintälain mukaan saman velan vapaaehtoisesta perinnästä kuluttajalta saa laskuttaa kuluja yhteensä
Onko halvempaa maksaa velka perintätoimiston vai ulosoton kautta?
Velkaa on edullisempaa maksaa perintäyhtiölle kuin ulosottoon. Perintäyhtiö laskuttaa maksusuunnitelman tekemisestä kuluja, jotka ovat useimmissa tapauksissa pienempiä kuin ulosoton sille maksetusta rahamäärästä perimä taulukkomaksu. Tutustu tarkemmin maksusuunnitelman ja ulosoton kuluihin kohdassa Mitä kuluja perinnästä syntyy?
Lisäksi perinnän eteneminen oikeudenkäynnin kautta ulosottoon kasvattaa huomattavasti maksettavaksi tulevia perintäkuluja. Myös viivästyskorkoa kertyy koko ajalta.
Ainakaan kulujen takia ulosottoa ei kannata jäädä odottamaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa otat yhteyttä perintäyhtiöön ja sovit maksusta, sitä pienemmillä kuluilla asiasta selviät.
Olen maksanut laskun. Miksi joudun maksamaan perintäkuluja, vaikka lasku on jo maksettu?
Perintäkulujen aiheellisuus riippuu siitä, milloin myöhästyneen maksun perintä on aloitettu ja näin ollen kustannuksia maksun myöhästymisestä on ehtinyt syntyä. Yleisesti perinnän katsotaan alkavan muutamaa päivää ennen maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen lähettämistä.
Lowellissa käytäntönä on, että perintään liittyvät toimenpiteet, ja näin olleen myös velvollisuus perintäkulujen maksamiseen, alkavat päivää ennen maksumuistutuksen tai ensimmäisen perintäkirjeen lähettämistä. Käytännössä siis jos olet maksanut laskun vasta yhtä arkipäivää ennen kirjeen lähettämistä (kirjeen päiväystä) tai sitä myöhemmin, laskuttajalle on ehtinyt syntyä ylimääräisiä kuluja maksusi myöhästymisestä. Siksi sinun tulee maksaa vielä kirjeessä ilmoitetut perintäkulut ja viivästyskorot kirjeen maksutiedoilla, vaikka alkuperäinen summa olisikin jo maksettu.
Tutustu tarkemmin näihin tilanteisiin Saitko perintäkirjeen -osioissa.
Maksumuistutuksen tai maksuvaatimusten saamisesta EI seuraa merkintöjä luottotietoihin, paitsi jos kyse on maksamattomista luottokortti- tai osamaksuista. Lue lisää luottokortti- ja osamaksuista FAQ-osiossa.
Maksuhäiriömerkintä seuraa maksamattomasta laskusta,
Maksuhäiriömerkintä säilyy sen asteesta riippuen kahdesta neljään vuotta. Luottotietorekisteriä pitävät Suomessa Suomen Asiakastieto Oy sekä Bisnode Finland Oy. Luottotietoyhtiöt ilmoittavat ensimmäisestä maksuhäiriömerkinnästä lähettämällä ns. ensirekisteröinti-ilmoituksen. Lue maksuhäiriömerkinnästä lisää FAQ-osiossa.
Jos ulosottoperinnässä ei löydy ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja palauttaa ulosottoasian velkojalle (varattomuuseste). Varattomuudesta seuraa maksuhäiriömerkintä luottotietorekisteriin. Velkoja voi jatkaa velan vapaaehtoista perintää maksuvaatimuskirjeillä ja lähettää velan myöhemmin uudelleen ulosottoon. Lue lisää varattomuusmerkinnästä FAQ-osiossa.